Kannattavan kasvun ajankohtaiskatsaus
Työmarkkinoilla käydään tiukkaa taistelua, ja hyvinvointialueiden suunnitelmat vaikuttavat horjuvilta. Suomen talous on lievässä taantumassa, kun viime vuoden 2023 bruttokansantuote supistui 1,0 % vuodesta 2022. Vuoden päätteeksi bruttokansantuote laski alle koronapandemian alkua edeltäneen vuoden 2019 huipun. Yli neljä vuotta on jälleen mennyt ilman kasvua.
Talouspolitiikassa säästöjen etsiminen on muuttunut kriisiviestinnäksi, ja synkistely on vaikuttanut reaalitalouteen enemmän kuin talouden tunnusluvut antavat ymmärtää. Talous on jähmettynyt pahemmin kuin mihin talouden tunnusluvut antavat aihetta.
Vanhojen oppien mukaisesti menojen tulisi vastata tuloja, olipa kyse sitten valtionhallinnosta, yrityksistä tai kotitalouksista. Ilmaista juustoa on vain hiirenloukussa, ja monen on aika katsoa peiliin.
Kuten Niclas Storås totesi HS Vision artikkelissa 30.12.2023, “Korko on ajan hinta rahaa lainattaessa tai talletettaessa.” Korkojen noustessa taloudessa asiat hidastuvat, kun taas korkojen laskiessa asiat kiihtyvät. Valtionhallinnon tulisi toimia tässä ennakoiden ja vastavirtaan. Pahoina aikoina taloutta on pidettävä liikkeellä löysällä raha- ja talouspolitiikalla, kun taas hyvinä aikoina on aika kerryttää varoja pahan päivän varalle tai maksaa velkoja. Tätä ei kuitenkaan ole tapahtunut yli kymmeneen vuoteen.
Kun lainarahalla ei ollut hintaa ja riskinotto kasvoi, tehtiin päätöksiä ja investointeja, joita korkeamman korkotason olosuhteissa ei olisi tehty. Halpa raha mahdollisti jopa tappiollisen liiketoiminnan ja nopean laajentumisen. Halpa raha suuntasi riskinoton usein mitättömiin asioihin.
Kun lainarahan hinta oli alhainen, syntyi tilanne, jossa painovoima tuntui kadonneen, ja kaikki leijuu ilmassa ilman selkeää suuntaa. Kohonneet korot toimivat nyt ankkurina, joka vetää meidät takaisin maan pinnalle.
Matalat korot ja löysä rahapolitiikka synnyttivät inflaation, mikä uhkaa talouden vakautta. Hintojen karkaillessa budjetit eivät enää pidä, palkat eivät riitä, ja talouden perusta horjuu. Taloudelta katkeaa selkäranka.
Korot vaikuttavat moniin muihinkin tekijöihin kuin rahan hintaan ja inflaatioon. Vaikka korkeat korot ovat aiheuttaneet vaikeuksia, näyttäisi siltä, että matalammat korot ovat jo ovella. Neljä prosenttia ei ole enää niin korkea korkotaso, ja yritysten tilauskirjat antavat merkkejä toipumisesta.
Uudet pitkät lakkoilmoitukset pyyhkäisevät kuitenkin pois orastavan käänteen. Menossa on valtataistelu. Päättääkö hallitus sen legitimiteettiin kuuluvista asioita vai ulkoparlamentarismi? Nousu montusta on entistä vaikeampaa.
Ossi Ritola
Kasvuvalmentaja
Kasvupolut PK-Seutu Oy