Jyrki Niinikoski: Yritystuet maksavat itsensä takaisin
Yritystuet maksavat itsensä takaisin
Olemme eläneet poikkeusoloja jo useita kuukausia. Kevään valtavan shokkivaiheen jälkeen alueemme yritykset pystyivät kuitenkin varsin nopeasti sopeuttamaan toimintansa uuteen todellisuuteen. Tässä sopeuttamisessa yhteiskunnan tarjoamilla yritystuilla on ollut erittäin suuri rooli, jonka merkitys ei ole välttämättä avautunut kaikille.
Korona-keväänä mediassa olivat esillä yritystuet. Keskustelu on jatkunut kiivaana syksyllä, kun monet isot teollisuusyritykset ovat kertoneet tuotannon supistuksista ja yt-neuvotteluista. Jos talouden toimintaa ei tunne tai ajattele tarkemmin, voisi yhtäkkiä kuvitella, että yrityksiä on jo liikaakin tuettu veronmaksajien rahoilla.
Yhteiskunnan yritykseen sijoittama euro tulee kuitenkin lähes aina moninkertaisesti takaisin. Jos tuki vahvistaa yritystä, voi yritys investoida ja työllistää. Näin valtio saa rahan takaisin moninkertaisesti sekä yrityksen maksamina veroina että työntekijöiden veronmaksun kautta. Yhteisövero on vain pieni osa yritysten maksamista veroista, mutta siitä puhutaan julkisuudessa ehkä eniten. Lisäksi valtion kassaa kartuttavat välillinen verojen maksu kulutuksen kautta sekä yritysten maksamat haittaverot (esimerkiksi polttoainevero ja muovivero vain muutamia mainitakseni), kiinteistövero ja osingoista pidätetyt verot sekä muita pienempiä veroja.
Pysähdytään hetkeksi miettimään tarkemmin, miten yhteiskunnan rattaat pyörivät. Vahva ja kannattava yritystoiminta on kuin hyvä kivijalka toimivalle yhteiskunnalle. Alueet ja yhteiskunnat, joissa on vahva ja kannattava yritystoiminta, voivat muutoinkin paremmin. Valtiolla on varaa huolehtia heikompiosaisista ja tuottaa palveluita kuten perhepalveluita, koulutusta ja terveyspalveluita.
Korkea työllisyysaste on tärkeä osa yhteiskunnalle. Usein unohdetaan, miten paljon yhteiskuntaa hyödyttää uusien työpaikkojen syntyminen, ja niiden seurauksena syntynyt verotettava tulo työntekijöiltä valtiolle. Työssäkäynti synnyttää mahdollisuuden kuluttamiseen. Ostovoiman parantuminenkin lisää verokertymää arvonlisäveron muodossa. Hyvä työllisyys vähentää syrjäytymistä sekä luo henkistä vireyttä. Henkinen vireys pienentää terveydenhuollon kustannuksia. Asiat ovat tiiviissä vuorovaikutussuhteessa keskenään ja kaiken keskipisteenä ovat yritykset ja työ.
Yrityksen perustaminen on ennen kaikkea sosiaalinen ja henkinen riski. Toki myös taloudellinen riski, mutta sitä korostetaan liikaakin.
Avoin keskustelu vähentää epätietoisuutta ja parantaa yrittäjyysilmastoa. Toivottavasti yhä useampi nuori ja koulutettu näkisi arvokkaana asiana yrittäjyyden ja rohkenisi aloittaa yrittämisen. Yrittäjiä aina tarvitaan. Yrittäjädraivi vie yhteiskuntaa vahvasti eteenpäin myös vaikeina aikoina.
Vastakkainasettelun välttäminen on hyvä tiedostaa ja siihen ei ole tarvetta, koska yritystoimintaan panostaminen ei ole pois muilta hallinnon aloilta. Hyvä ja kannustava elinkeinopolitiikka luo edellytyksiä hyvälle ja toimivalle yhteiskunnalle.
– Jyrki Niinikoski
Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, hallituksen jäsen
Elega Oy, hallituksen puheenjohtaja
Oulun kauppakamarin Kalajokilaakson kauppakamariosaston hallituksen jäsen