Asko Myllymäki: “Empatiasta ja inhimillisyydestä johtamisen megatrendi”
Empatiasta ja inhimillisyydestä johtamisen megatrendi
Yhteiskunta ei avaudu hallituksen päätöksellä, eikä talous ala ”rullaamaan” pääministerin käskystä. Talouselämä, kuten muukin elämä, elää ihmisten toiminnan kautta.
Empatialla on valtava voima ja sen merkitystä vähätellään johtamisen ja strategian näkökulmasta usein. Ihminen, joka pelkää – mistä syystä tahansa – ei ole tuottava, luova tai innostunut organisaation jäsen. Myös kodeissa ja perheissä empatialla on valtava merkitys. Miten mennä eteenpäin poikkeusoloissa? Ihmisen pelko sairastumista, kuolemaa tai työpaikan menettämistä kohtaan on aitoa. Pelkäämme myös kunnian menettämistä, loukatuksi tulemista tai asemamme menettämistä meille tärkeässä yhteisössä. Ihmisen ympärillä oleva empatia määrittää hänen keskeisen turvallisuuden tunteensa ja tuo paljon onnellisuutta elämään. Ihminen, joka kokee ympäristöstään hyväksyntää ja ymmärrystä, on tuottelias.
Meistä jokainen on oman historiansa tuotos. Meidän minäämme ohjaavat eettisyys, arvot, kasvatus, koulutus, lapsuus ja työpaikan yrityskulttuuri. Ihminen hakee helposti nopeita voittoja itselleen esimerkiksi päihteistä, liiallisesta syömisestä, väkivaltaviihteestä tai jännityksen kokemisesta, vaikkapa uhkapeleistä. Empatialla voimme ohjata toinen toistamme kestävään elämään, ja pitkällä aikajänteellä onnellista elämää tuovien asioiden äärelle. Ilahduttavan monet ovat löytäneet elämää kantaviksi voimiksi liikunnan, terveellisen ruokavalion, ystävyyssuhteiden vaalimisen sekä sellaisen työn, jossa voi toteuttaa itseään. Ihmisen pitää saada toteuttaa itseään myös työssään. Silloin hän on onnellinen, eikä koe työtään raskaaksi raatamiseksi. Työntekijä kaipaa myös katkoja ja vaihtelua – nekin tuovat tehokkuutta.
Empatia pitää ensin kohdistaa itseensä. Hyväksyn itseni sellaisena kuin olen. Olen armollinen itselleni, keholleni ja luonteelleni. Hyväksyn ja ymmärrän omat vahvuuteni ja lahjakkuuteni. Olen tietoinen, ettei somessa olevat kauniit menestystä huokuvat kuvat kerro henkilöiden todellista onnellisuutta tai elämäntilannetta. Empatian avulla voin aidosti huomata ja kysellä ympäristöltä omat heikkouteni ja asiat, joita en ymmärrä. Empatia ei anna oman egon ja hyvyyden nousta nöyryyden ja kehittymisen edelle. Olipa asema mikä tahansa, ihmisen kannattaa pyrkiä kehittymään. Meille monelle on erittäin vaikeaa olla aidosti kiinnostunut itsensä kehittämisestä, mutta se on avain todelliseen ammattilaisuuteen ja sydämeltään suureen ihmiseen. Empatia, joka kohdentuu itsensä hyväksymiseen, antaa ihmisen olla onnellinen ja tyytyväinen päivittäin. Kaikissa kohtaamisissa ensin kohtaamme toisemme tunnetasolla. Tämä ohjaa myöhemmin päätöksiämme. Empatia ajaa ihmistä positiivista kautta parantamaan suorituksiaan ja jakamaan osaamistaan.
Organisaatioiden johtajien tehtävänä on auttaa oma organisaationsa menestymään ja luoda kaikille organisaatiossa menestymisen olosuhteet. Johtaminen on palvelutehtävä, jossa menestys mitataan alaisten onnistumisella ja tyytyväisyydellä. Tätä kautta rakentuu myös tekniset innovaatiot, asiakastyytyväisyys sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset tulokset. Mikäli johtaja ei anna mahdollisen menestyksen ”nousta päähän”, vaan kykenee avoimesti kuuntelemaan hyvin herkällä korvalla ympäristöään, hän saavuttaa organisaation ja tiimiläisten kunnioituksen. Tämän syvän nöyryyden kautta tulevan inhimillisyyden päälle on hyvä alkaa rakentaa substanssiosaamista, innostusta, motivaatiota ja sitoutumista.
”Kun ihmiset kokevat arvostusta ja aitoa hyväksyntää juuri sellaisina kuin ovat,
syntyy voimakas halu auttaa myös omaa tiimiä ja lähijohtajaa hyviin tuloksiin
tekemällä oma osuutensa suurella intohimolla päivittäin.”
Mitä paremmin johtaja kykenee empatian kautta ymmärtämään itsensä, omat vahvuutensa ja heikkoutensa, sitä paremmin hän menestyy. Mitä nöyremmällä asenteella ja kiinnostuneempana hän kyselee kehitysmahdollisuuksiaan, sitä paremmin hän menestyy jatkossa. Aito henkilökohtainen nöyryys – kuinka vaikeaa se onkaan.
Organisaation ylimmän tason keskustelukulttuuri määrittää menestyksen pitkällä aikavälillä. Tulevatko heikot signaalit henkilöstöltä ja asiakkailta aitoon käsittelyyn? Onko johto aidosti kiinnostunut loppuasiakkaan todellisesta tyytyväisyydestä ja menestyksestä? Rakentaako johto tiimien kautta asiakkaiden tyytyväisyyden myös niille tarpeille, joita asiakas ei vielä ole tunnistanut? Kokeeko jokainen asiakas ja organisaation jäsen syvää ymmärrystä ja inhimillisyyttä päivittäin? Hyväksymmekö myös sen, että itse kullakin on oma temperamenttinsa ja omintakeinen tapansa viestiä ympäristöön?
Tärkein tehtävä on ymmärtää ihmisten aito erilaisuus. Johdon tehtävä on luoda jokaiselle sellainen työympäristö, että jokainen yksilö voi omassa ympäristössään menestyä ja antaa inhimillisesti kaikkensa työpaikalla. Sorrumme helposti arvostelemaan takanapäin työntekijöitä tai esimiehiä. Työntekijät kaipaavat myös fasilitointia, manageerausta ja jämäkkyyttä. Empatia parantaa näitä kaikkia, kun ne viestitään inhimillisesti. Vahvat egot, itsekkyys, ylpeys ja oman oikeassa olon ansa ajavat johdon siihen tilaan, että ympäriltä olevat aidot kommentit ja sparraus loppuvat.
Johtajan tulisi olla paljon kiinnostuneempi niistä kommenteista, jotka eivät tue hänen näkemyksiään, kuin niistä, joilla tuetaan johtajan pulleaksi käynyttä vallan tunnetta. Ensin loppuu aito keskustelu ja sen jälkeen lahjakkuudet jättävät yrityksen. Siinä vaiheessa, kun johdon ympärillä on vain jees, jees -henkilöstö, aletaan etsiä yrityksen heikkoihin tuloksiin syytä asiakkaista, suhdanteesta, koronasta tai jostain muusta ulkopuolisesta. Edellä mainittuun ”tappiokierteeseen” ei jouduta, mikäli organisaatiota johdetaan empatialla ja inhimillisyydellä. Organsiaatiossa ei tuolloin ole hierarkioita eikä positioita, vaan yhteiset tavoitteet, merkitykset, ilo ja tiimien tekemisen ilo. Hyvää organisaatiokulttuuria kuvaa moniarvoisuus, erilaiset ihmiset ja avoin keskustelu, mutta yhteiset tavoitteet.
Tuletko kanssani mukaan?
Lähdetään rakentamaan kaikki organisaatiot asiakkaan menestyksen ja tarpeiden ympärille – syvällä luottamuksella ja asiakasymmärryksellä. Aloitetaan oman minämme pysyvä kehittäminen kiinnostumalla, miten minut koetaan ja missä voisin kehittyä. Empatian avulla johdetaan toinen toisemme hyvään elämään ja energiseen, vastuuta kantavaan työntekoon. Näkemyserot ja konfliktit voidaan hoitaa päivittäin. Organisaatiot pyrkivät huipputason johtamiseen. Empatia ja inhimillisyys eivät poissulje määrätietoista tekemistä ja tavoitteiden asettamista. Sen avulla voidaan jokaiselle henkilölle hakea se positio, jossa tämä viihtyy ja antaa parasta itsestään.
Sinun ja minun tulee kyseenalaistaa oma minäkuvamme aivan reilusti. Oikeasti emme tarkalleen tiedä, miten me yhteisössä toimimme, vaikka olemme käyneet useissa luonnetesteissä. Uskon, että ne organisaatiot, jotka uskaltavat avata tämän ”Pandoran lippaan”, saavat pysyvän vahvan menestyksen. Johtajien nöyryys, virheiden tunnustaminen, syvä inhimillisyys ja oman väen hyvä kohtelu sekä aito arvostus avaavat tien menestykseen. Kun kävelemme tilanteisiin tunnustamalla sen, mitä emme ymmärrä ja kysymällä päivittäin aidosti ympäriltä, miten muut ajattelevat, muuttuu koko organisaatio keskustelevaksi. Silloin rakentava keskustelu tuntuu positiiviselta yhteisen hyvän etsimiseltä. ”Jos johtaisit minua näin, niin saisin paljon enemmän aikaan…”
Suomi nousee kriisin jälkeisestä ajasta kovalla työnteolla, sosiaalitukien oikealla kohdentamisella sekä empatian ja inhimillisyyden luomilla vahvoilla yrityksillä. Hyvinvoivat, onnelliset ihmiset ovat ahkeria ja elämäänsä tyytyväisiä. Taloudelliset tulokset tulevat kuin itsestään työn tuloksena. Jaetaan ne oikeudenmukaisesti tekijöiden kesken. Yhteiskunnan kaikki jakovara luodaan yrityksissä. Nyt on niiden aika. Empaattinen ja voimaantunut ihminen ei väsy, vaan nauttii elämästä ja jokaisesta päivästä. Empatialla luodaan onnellisuutta, joka on menestyksen kulmakivi.
Asko Myllymäki
hallituksen jäsen
Tulevaisuuden Kasvupolut Oy
Lataa Kasvupolkujen maksuttomat pikaoppaat oman yrityksesi kehittämiseksi >>>